Aiemmin mainitut kasvit  saapuivat Ruotsista, vihdoin ja viimein. Kovin kauan vain olivat matkalla olleet ja vaikka kuinka on loma-aika, postin pitäisi silti kulkea. Tiesin vanhastaan lähettäjän pakkaavan kasvit hyvin enkä joutunut nytkään pettymään: erinomaisen pakkaamisen vuoksi kasvit olivat loistavassa kunnossa, vaikka olivatkin olleet matkalla toista viikkoa. Vain hiukan janoisilta näyttivät, mutta virkistyivät kyllä nopeasti saatuaan vettä. Nämä nimenomaiset köynnökset, taimia vielä toistaiseksi, tarvitsevat lähes rajattomasti valoa, lämpöä ja kosteutta kukkiakseen. Käytännössä siis kukinta ei näillä leveysasteilla ole kovin todennäköistä. Mutta en olisi todellinen harrastaja, jollen edes kokeilisi, sillä jos nuo saa kukkimaan, on vaiva taatusti sen arvoista. Ne ovat kotoisin Malesiasta jossa ne kasvavat metsissä kietoutuneina puihin ja pensaisiin,  kurkottaen kohti aurinkoa. Suurimmaksi ongelmaksi käytännössä tulee pimeä vuodenaikamme, ihan kaikkea kun ei keinovalollakaan voi korvata.

Фото Arja

Ja asiasta aidanseipääseen: Kun aloin kirjoittaa tätä kuuntelin samalla Iskelmä-Finlandiaa teevee kakkoselta. Yksi tämän vuoden ehdokkaista palkinnon saajaksi oli Olli Lindholm, jonka miehekäs tulkinta saa minussa aina kylmänväreet kulkemaan. Eikä suinkaan siksi etten pitäisi.  "Rakkaus on l.umivalkoinen" saa minut liikuttumaan lähes aina. Ehkä en vain ole vielä kuullut sitä liian usein sillä yleensä en erikseen kuuntele musiikkia. Se tarkoittaa sitä etten osta musiikkia enkä myöskään erikseen lähde sitä mihinkään kuuntelemaan. Ei siksi, etten pitäisi musiikista, minä vaan satun pitämään myös hiljaisuudesta.

Ja se Iskelmä-Finlandia palkinto; se meni ehdottomasti oikeaan osoitteeseen...